Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Se on tavoitteellista toimintaa ja perustuu toimintaterapeutin tekemään toimintakyvyn arviointiin. Toimintaterapiaa toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on laillistetun toimintaterapeutin nimike.
Kenelle toimintaterapia sopii?
Toimintaterapia sopii kaikenikäisille henkilöille, joilla on haasteita esim. päivittäisissä toimissa (ruokailu, pukeutuminen, peseytyminen), käsien käytössä sekä silmäkäsiyhteistyössä, hahmottamisessa tai aistisäätelyssä. Toimintaterapiasta hyötyvät myös henkilöt, joilla on pulmaa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa tai tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteita.
Mitä hyötyjä toimintaterapialla voidaan saavuttaa?
Toimintaterapialla voidaan edistää toimintakykyä, jotta henkilö pystyy osallistumaan hänen arjessaan merkityksellisiin toimintoihin. Toimintakyvyn tukemiseksi voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä, joiden kartoittamiseen ja käytön ohjaamiseen toimintaterapeutti osallistuu. Terapian tavoitteita ohjaavat kuntoutujan tarpeet ja se, millä asioilla on eniten vaikutusta hänen arkeensa.
Toimintaterapian vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta on kuntoutujan ja lähihenkilöiden osallistumisella ja aktiivisuudella keskeinen merkitys.
Toimintaterapia käytännössä
Toimintaterapeutti tapaa kuntoutujan vastaanotolla tai tämän arkiympäristössä, esim. kotona, päiväkodissa tai koulussa yleensä 1-2 kertaa viikossa. Vaativampien toimintakyvyn
häiriöiden kohdalla toimintaterapian tarve voi jatkua useita vuosia. Toimintaterapia toteutetaan yhteistyössä kuntoutujan ja tämän lähihenkilöiden kanssa. Siihen sisältyy tarpeen mukaan ohjaus perheenjäsenille ja muille kuntoutujan kanssa päivittäin toimiville henkilöille. Lasten kohdalla kuntoutus tapahtuu leikin ja pelien kautta.
Kuntoutuja voi hakea maksusitoumusta puheterapiaan KELAn tai kotikunnan kautta. Joissakin tapauksissa terapian voi maksaa myös esim. vakuutusyhtiö tai asiakas itse.
