Terapeutti ei ole vaihdettava varaosa
Kuntoutuksessa syntyvä luottamus ei rakennu yhdessä tapaamisessa. Kun pitkään jatkunut terapiasuhde katkeaa, kyse ei ole vain terapeutin vaihtumisesta. Kyse voi olla myös kuntoutuksen etenemisen, turvallisuuden tunteen ja arjen sujuvuuden kannalta merkittävästä muutoksesta.
Kuvitellaan lapsi, jolla on suuria haasteita ilmaista itseään. Hän on ehkä harjoitellut terapeutin kanssa kuukausia tai vuosia, jotta löytäisi keinoja kertoa, mitä haluaa, tarvitsee tai tuntee. Vähitellen terapeutti on oppinut ymmärtämään lapsen yksilöllisiä tapoja kommunikoida. Lapsi puolestaan on oppinut luottamaan terapeuttiin. yhdessä perheen ja mahdollisesti päiväkodin tai koulun kanssa on löydetty toimivia keinoja, joita voidaan käyttää lapsen jokapäiväisessä elämässä.
Sitten terapeutti vaihtuu.
Uusi terapeutti on aivan yhtä pätevä ja osaava. Silti yhteinen ymmärrys ja luottamus on rakennettava uudelleen.
Terapia suhteen jatkuvuus ei ole pelkkä mukavuustekijä. Se voi olla tärkeä osa kuntoutuksen onnistumista.
Kuntoutus on paljon muutakin kuin yksittäisiä terapiakäyntejä.
Puhe- ja toimintaterapiassa tavoitteena ei ole vain harjoitella tiettyä taitoa terapiatilanteessa. Tavoitteena pitkäjänteisessä kuntoutuksessa on, että opitut taidot siirtyvät kuntoutujan omaan arkeen. Lapselle se voi tarkoittaa mahdollisuutta osallistua yhteiseen leikkiin, kertoa omista tarpeistaan tai selviytyä aiempaa itsenäisemmin päivittäisistä toiminnoista.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii usein pitkäjänteistä yhteistyötä kuntoutujan, terapeutin ja läheisten välillä.
Terapeutti oppii tuntemaan paitsi kuntoutujan vahvuudet ja haasteet, niin myös hänen arkiympäristönsä, motivaationsa ja yksilölliset tarpeensa. Kun yhteistyö toimii, kuntoutus voidaan rakentaa aidosti kuntoutujan elämän ympärille.
Mitä tapahtuu, jos terapiasuhde katkeaa?
Kelan kuntoutuspalveluiden kilpailutukset vaikuttavat väistämättä siihen, mitkä palveluntuottajat jatkossa tarjoavat kuntoutusta ja millaisia vaihtoehtoja asiakkailla on käytettävissään.
Kilpailutus ei automaattisesti tietenkään tarkoita terapiasuhteen katkeamista, mutta jos tuttu palveluntuottaja tai terapeutti ei ole enää asiakkaan käytettävissä, seuraukset voivat tuntua arjessa pitkään. Joillekin kuntoutujille uuden ihmisen kohtaaminen on erityisen kuormittavaa. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa eikä kuntoutusta välttämättä pystytä jatkamaan heti samalla tavalla kuin aiemmin. Myös läheisten ja yhteistyöverkoston on tutustuttava uuteen ammattilaiseen ja rakennettava yhteiset toimintatavat.
Erityisesti vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa nämä asiat ansaitsevat tulla huomioiduksi.
Kuka puolustaa kuntoutujaa?
Kuntoutuksen kilpailuttaminen on julkisten varojen käyttöön liittyvä ratkaisu. Sen on oltava taloudellisesti kestävää. Mutta sen on oltava kestävää myös kuntoutujan näkökulmasta.
Siksi kilpailutuksen onnistumista ei pitäisi arvioida vain sen perusteella, millaisella hinnalla palvelut voidaan hankkia. On kysyttävä myös, säilyvätkö kuntoutujan mahdollisuudet saada tarpeitaan vastaavaa kuntoutusta? Voidaanko toimivia terapiasuhteita jatkaa? Saako asiakas riittävästi tietoa ja tukea mahdollisissa muutostilanteissa?
Me Ombrelossa ajattelemme, että kuntoutuksen jatkuvuus on arvo, jota ei saa sivuuttaa päätöksenteossa.
Kuntoutuja ei ole sopimusnumero. Terapeutti ei ole vaihdettava varaosa.
Kuntoutuksen tärkein mittari ei ole se halvin mahdollinen hinta, vaan se, mitä kuntoutuksella voidaan saavuttaa ihmisen elämässä.