Psykoterapia ja käyttäytymisterapia

Psykoterapia ja käyttäytymisterapia

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa harjoitellaan yksilöllisten taito-ohjelmien avulla erilaisia taitoja.

Näitä voivat olla mm. tunnetaidot, arjen- ja elämänhallinta, työelämän taidot, omien voimavarojen löytäminen, itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen ja sosiaaliset taidot.

 

Kenelle käyttäytymisterapia sopii?

Käyttäytymisterapia sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Käyttäytymisterapiaa käytetään apuna mielialaan liittyviin ongelmiin, traumojen hoidon tukena ja taitopuutosten korjaamisen harjoittelussa.

Aikuisilla näitä mielialaan liittyviä ongelmia voivat olla mm. stressi, unettomuus, masennus, persoonallisuushäiriöt ja erilaiset ahdistustilat. Käyttäytymisterapia sopii myös henkilöille, joilla on itsetuhoisuutta, väkivaltaista käytöstä tai niille, jotka kokevat erilaisia pelkotiloja.

Lapsien kohdalla apua voidaan tarvita arkisessa elämässä ahdistusta tuottavien taitopuutoksien kehittämisessä. Käyttäytymisterapiaan osallistuminen ei vaadi erityistä diagnoosia, vaan siihen voi hakeutua myös oma-aloitteisesti.

 

Mitä hyötyjä voidaan saavuttaa?

Terapiasta saadut hyödyt vaihtelevat. Käyttäytymisterapian hyödyt voidaan näyttää todeksi mm. pakko-oireiden ja pelkotilojen vähenemisenä. Lisäksi palautetta on saatu siitä, että terapialla on ollut selkeitä positiivisia vaikutuksia elämänlaadun paranemiseen kokonaisuudessa.

 

Käyttäytymisterapia käytännössä

Käyttäytymisterapiaan voi tulla suoraan ottamalla itse yhteyttä. Usein terapia käynnistyy kuitenkin hoitavan tahon tekemästä arviosta ja suosituksesta. Käyttäytymisterapiaan osallistumiseen ei tarvita lähetettä. Mikäli terapiaan on mahdollista saada tukea kunnan tai KELAn kautta, sitä voidaan selvittää yhdessä asiakkaan kanssa.

Käytännössä käyttäytymisterapia voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden mallintamista ja sosiaalisten taitojen harjoittelemista. Käytössä on myös ryhmäterapiamuodot.

Terapiajakson pituus ja käyntikertojen tiheys riippuu asiakkaan tarpeista. Akuuteissa tapauksissa käyntikertoja voi olla 2-3 kertaa viikossa. Joissain kuntoutusjaksoissa riittää kerran viikossa suunniteltu tapaaminen.  Kuntoutusjaksot ovat yleensä vähintään puolen vuoden mittaisia.

Eri terapeuteilla ovat omat erikoistumisalansa ja he ovat erikoistuneet erityyppisiin ryhmiin.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on osittain Kelan kuntoutuksen piirissä ja sitä voi hakea kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille.